Ruotsi, tanska, norja ja suomi: miksi konekäännös ei tuo linkkejä

Pohjoismaiden sisällön kääntäminen ”kerran ja valmis” ei toimi. Lukijat huomaavat heti, jos teksti ei puhu heidän markkinastaan, eivätkä julkaisut linkitä tekstiin, jota ei ole kirjoitettu niitä varten.

Neljä kieltä, neljä asiayhteyttä

• Ruotsi (sv-SE): suurin markkina, vahva media, käyttäjät vertailevat lisenssi- ja Spelpaus-tietoja
• Tanska (da-DK): oma sääntelynsä ja päivämäärät, jotka muuttuvat 2026–2027 mainontaa koskevan lakiesityksen myötä
• Norja (nb-NO): kirjoitettuna kaksi kieltä, bokmål ja nynorsk; suurin osa verkkosisällöstä on bokmålia
• Suomi (fi-FI): suomi on rakenteeltaan täysin erilainen kuin ruotsi ja tanska, ja ruotsi on Suomessa myös virallinen kieli

Tanska ja norja ovat keskenään lähellä toisiaan mutta eivät vaihdettavissa. Tanskalainen huomaa norjan ”käännöksen” tanskaksi, ja päinvastoin.

Mitä Google sanoo hreflangista

• Molemminsuuntaiset linkit: jos kaksi sivua ei viittaa toisiinsa, merkinnät ohitetaan
• Jokainen versio luettelee myös itsensä ja kaikki muut kieliversiot
• URL-osoitteiden on oltava täydellisiä protokollan kanssa (https://...)
• Kielikoodi on ISO 639-1 ja maakoodi ISO 3166-1 Alpha 2; maakoodia ei voi käyttää yksin
• x-default osoittaa varasivun käyttäjille, joiden kieltä ei tueta
• Tapoja on kolme (HTML-linkki, HTTP-otsake, sitemap), eikä niitä tarvitse yhdistellä

Esimerkki: sivu on olemassa ruotsiksi ja tanskaksi. Ruotsinkielinen versio ilmoittaa link rel=alternate hreflang=sv-SE (itsensä) ja hreflang=da-DK (tanskankielinen versio) sekä x-defaultin. Tanskankielinen versio ilmoittaa täsmälleen samat kolme riviä. Jos tanskankielinen sivu jättää viittaamatta ruotsinkieliseen, Google ohittaa molemmat merkinnät.

Miksi konekäännös ei tuo linkkejä

Linkkejä ansaitsevat sivut, joihin paikallinen kirjoittaja lisää jotain, mitä alkuperäisessä ei ole: viittauksen paikalliseen lakiin, paikallisen operaattorin nimen, paikallisia esimerkkejä. Konekäännös ei ole huono alku, mutta yksin se ei riitä. Googlen roskapostikäytäntö käsittelee massatuotettua vähäarvoista sisältöä, ja tällaisen sisällön riski kasvaa, kun käännettyjä sivuja on satoja eikä kukaan ole tarkistanut niitä.

Käytännön työnkulku

1. Kirjoita alkuperäinen yhdellä kielellä ja päätä, mitkä sivut todella tarvitsevat paikallisen version
2. Anna paikallisen kirjoittajan tai toimittajan kirjoittaa teksti uudelleen, ei vain korjata sitä
3. Lisää paikallinen valvoja, lainsäädäntö, esimerkit ja luvut
4. Määritä hreflang molempiin suuntiin ja tarkista, että URL-osoitteet ovat täydellisiä
5. Rakenna linkit paikallisissa julkaisuissa, älä maailmanlaajuisena pakettina
6. Mittaa Search Consolessa maittain ja kielittäin erikseen

Tyypilliset virheet

• Hreflang viittaa vain toiseen suuntaan
• Kielikoodi on väärä (esimerkiksi ”se” Ruotsin maakoodin tilalla tai ”dk” tanskan kielen tilalla)
• Kaikki versiot ovat kanonisoitu yhdelle sivulle, joten Google ei indeksoi muita
• Kääntämätön valikko ja alatunniste käännetyllä sivulla

Tarkistuslista ennen julkaisua

• Teksti on kirjoitettu tai kirjoitettu uudelleen paikallisen kirjoittajan toimesta
• Valikko, alatunniste ja lomakkeet on käännetty
• Hreflang on molemminsuuntainen ja URL-osoitteet ovat täydellisiä
• Kanoninen linkki osoittaa samaan kieliversioon, ei toiseen
• Paikallinen valvoja ja lainsäädäntö on mainittu tekstissä

Kolme kysymystä

Onko x-default pakollinen?

Ei ole, mutta se on hyödyllinen: x-default osoittaa varasivun (esimerkiksi kielenvalinnan) käyttäjille, joiden kieltä ei tueta.

Voiko hreflangin merkitä usealla tavalla yhtä aikaa?

Google pitää HTML-linkkejä, HTTP-otsaketta ja sitemapia tasavertaisina, eikä useamman käyttämisestä synny lisäarvoa. Valitse yksi ja pidä se kunnossa.

Mikä kielikoodi Norjalle?

Kielikoodi valitaan ISO 639-1:n mukaan, halutessa maakoodilla. Maakoodia ei voi käyttää yksin. Valitse koodi, joka vastaa sivusi todellista kieltä, ja käytä sitä johdonmukaisesti.

Suomen markkina: fi-FI, .fi ja rahapelilain uudistus

• Kieli ja verkkotunnus: pääasiallinen yleisö lukee suomea (fi-FI), ja ruotsi on maan toinen virallinen kieli, joten ruotsinkielinen versio Suomen yleisölle saa koodin sv-FI, ei sv-SE. Linkit ja uskottavuus rakentuvat .fi-sivuilla ja suomenkielisessä mediassa, ei käännetyissä ruotsalaisissa tai englantilaisissa teksteissä
• Rahapelialalla Veikkauksella on nykyisin yksinoikeus, mutta uusi rahapelilaki avaa osan markkinasta lisensoidulle kilpailulle: se tulee valtioneuvoston tiedotteen mukaan voimaan 1.7.2027, jolloin luvanhaltijat voivat alkaa järjestää ja markkinoida rahapelejä (Valtioneuvosto: lupamaksut rahapelipalveluille)
• Lupahakemukset on voinut jättää Poliisihallitukselle maaliskuusta 2026 alkaen, ja 1.7.2027 alkaen lupa- ja valvontaviranomaisena toimii Lupa- ja valvontavirasto; tarkista aikataulu aina viranomaisten tuoreimmasta tiedotteesta, sillä yksityiskohdat voivat muuttua

Tiedämme, miten tämä toimii Suomessa: suomenkielinen sisältö kirjoitetaan suomalaiselle lukijalle, hreflang määritetään fi-FI:lle molempiin suuntiin ja Search Consolea seurataan Suomen osalta erikseen. Se, mitä hakukone ja lukija näkevät, on paikallinen sivu, ei käännetty kopio.

Hallituksen lakiluonnoksen (Valtioneuvosto: uuden rahapelijärjestelmän lakiluonnos) mukaan Veikkauksen yksinoikeudelle jäisivät muun muassa arpajaiset ja fyysiset pelikoneet ja kasinopelit, kun taas vedonlyönti sekä online-kasino- ja kolikkopelit avattaisiin lupajärjestelmälle. Luonnoksessa markkinoinnin tulisi olla maltillista, eikä alaikäisiin tai muihin haavoittuviin ryhmiin kohdistuva markkinointi olisi sallittua. Sisällöntuottajan ja linkkien rakentajan kannalta tämä tarkoittaa, että tekstit, kumppanuudet ja mainonta kannattaa arvioida uuden lain ja kuluttajansuojan markkinointisääntöjen kannalta jo ennen voimaantuloa. Tämä ei ole oikeudellista neuvontaa; varmista yksittäistapaukset lakimieheltä.

Lähteet

• Google Search Central: Tell Google about localized versions of your page
• Google Search Central: How x-default can help you
• Google Search Central: spam policies